SE MIKÄ EI TAPA VAHVISTAA !

 
jos nyt saisi tehtyä tämän blogin mitä eilen lupailin. 
Tätä elämäntapa muutosta on menty jo viisi päivää ja hyvältä tuntuu. Oon pystynyt aamusta iltaan syömään terveellisesi ja juoda paljon vettä.
Yleensä en ole aamupala ihminen vaan juon vain kupin kahvia. mutta tällä viikolla on ollut jotenkin pakko syödä että saa päivän liikkeelle. 

Oon monesti päättänyt aloittaa terveellisemmän elämän ja muuttanut ruokavaliota ja muka liikkunut enemmän mutta aina se on jäänyt ja ruokavalio muuttunu samaksi kun ennenkin. 
En tiedä miksi mutta nyt tää on jotenkin aivan erillaista. Tein itsestäni motivaatiokuvan keittiön kaapin oveen muistuttamaan mitä haluan itsestäni. Leikkasin siis lehdestä kaksi ääripää kuvaa eli isokokosen ihmisen ja hyvin laihan ihmisen ja leikkasin omista kuvista mun pään niihin. Sopivasti löysin kuvan joka on otettu vähän sen jälkeen kun Veeti oli syntynyt joten poskissa se tosiaan näkyi. Joillekkin tämä idea voi tuntua todella typerältä tai naurettavalta mutta mun kohdalla se todellakin toimii, vieläkun sama kuva on muistuttamassa puhelimen taustakuvassa aamusta iltaan. 

Sain myös äidiltäni lainaan kuntopyörän eilen ja nyt olen kahden päivän aikana polkenut yhteensä 15 km. Pikkuhiljaa myös sillä on aloitettava koska jalat oli jo eilisen jälkeen niin kipeät että liikkuminen teki todella kipeää, en siltikään jäänyt sänkyyn voivottelemaan vaan pienin liikkein lisää jumppaa. 
Ostin myös vatsalihas rullan itselleni ja purskahdin nauruun kun yritin tehdä sen mitä sillä tehdään, mulla ei todellakaan ole vatsalihaksia joilla pääsisn alas asti rullan kanssa, mutta pikkuhiljaa. En aio edes mitään tavoitetta laittaa siihen vaan pikkuhiljaa niin eiköhän sen rullan kanssa joskus alas asti pääse. 
Tilasin netistä myös pari muuta kuntojuttua joilla pääsen täälä kotona alkuun. Ennestään mulla myös oli selätin ja kahvakuula. niiden kanssa on myös eilen jumpattu. Hyvä muistutus itselle tehdä jumppaa kun ne on olohuoneessa kokoajan esillä. 
Ajattelin myös jossain vaiheessa hommata itselle motivaatio mekon, että kun tuloksia alkaa tulla niin motivoi se mekko siihen että se menee joskus päälle ja ei oo sellanen makkara rulla. 

Oon tällä kertaa siis todella innoissani tästä muutoksesta, jo se että rakkaat ihmiset tukee tässä tilanteessa eikä naura että en tuu kuitenkaan onnistumaan niinkun kävi silloin ennen. Se että pystyn rehellisesti sanomaan ystäville että mikä homman nimi on ja miten aion tässä onnistua. En aio vetää mitään todella tarkkaa ruokavaliota ja olla ilman herkkuja vaan alan vain syömään terveellisemmin, liikkua enemmän, kuntoilla enemmän kotona ja kuntosalilla ja syön joskus myös herkkuja mutta en nyt ihan tähän alkuun. Odotan sitä hetkeä kun tuloksia alkaa oikeasti syntyä. 

Tiistaina kävimme lasten kanssa yhdessä ulkoilemassa, Veeti polki omalla pyörällä ja Aada meni potkulaudalla, yhteensä 6 kilometriä, oon niin hurjan ylpeä lapsista että jaksoivat niinkin helposti. Pari leikkipaikkaa löytyi ja lasten paappaa piti käydä moikkaamassa ja ruokaakin piti saada.  toki uni tuli kyllä kaikilla ennen klo 21 . 

Ja mitä terveelliseen ruokavalioon tulee niin voin yllättää teidät kaikki. Olen todella nirso ollut ruuan suhteen, en oo tykännyt käydä ulkona ravintoloissa syömässä kun listalta ei löydy mitään mikä mulle sopisi "en halua tulista, en tota ja mikä toi on ja tuo, en halua sitä tätä ja tota" oon aina sanonu että oon noloa seuraa varsinkin jos pitää mennä johonkin uuteen paikkaan. Joku perus amarillo ja mulla on aina sama ruoka, tietenkin ilman sitä tätä ja tota. En oo syönyt kalaa,kanamunaa, mustikkaa ja en koskaan ollut suostuvainen myöskään maistaa mitään uutta. Mutta sekin muuttui. Nyt melkein joka päiväiseen ruokailuun kuuluu kanamunat, kalaa myös tein eilen elämäni ensimmäisen kerran ja söin. Ja bataattimuusia tuli tehtyä ekan kerran,en toki tiennyt miltä bataatti näytti kun kauppaan menin joten google auttoi siinä asiassa. Nyt myös maustamaton jogurtti maistuu mahtavan hyvältä kun sekaan laittaa esim. kauraleseitä, tattarijauhoja tai granolaa mikä sisältää hasselpähkinää ja taatelia. 

 Ja vielä kun mainitaan tää mun masennus mikä on ollut kaverina jo yli 8 vuotta välillä enemmän ja vähemmän niin tällä hetkellä voin henkisesti ja pikku hiljaa fyysisesti paremmin. Alotin masennus lääkkeet tossa muutama kuukausi sitten koska elämäntilanne oli todella raskas. Lääkkeet auttoi vähän siihen masenukseen mutta ei se elämän ilo tullut lääkkeiden mukana vaan silloin oli sellanen pieni hetki kun sai itekseen miettiä mikä mättää. Mulla on asioista keskusteleminen aina auttanut, monesti nimenomaan blogin kautta, monia todella arkoja asioita olen vain itseelleni kirjotellut, ystäville puhuminen on ollut parasta mutta se mitä kaipasin oli terapia. Tai no sillä nimellä sitä ei kutsuta, ehkä sellanen perus keskustelutuokio olisi parempi nimi. Otin yhteyttä horisonttiin ja kävin kerran. SE ainut kerta avasi mun silmät, tajusin asioita mihin en voi vaikuttaa mutta ymmärsin myös monia asioita mihin todellakin voin vaikuttaa ja ne asiat ja ihmiset  jotka on vaikuttanut vielä kaiken tapahtumien jälkeen ja kuinka oon antanut sen vallata myös tämän hetkisen elämän. Se itse mietiskelyn paikka ja eräissä kesäjuhlissa kun kuulin erään avioparin kertovan että yhteinen elämä saattaa olla taistelua, joillakin enemmän ja toisilla vähemmän mutta jos vetää yhtä köyttä niin yhdessä onnistutaan eikä anna periksi. Tajusin silloin myös sen asian kenen kanssa todella haluan olla vaikka onkin ollut ihan helvetinmoisia ongelmia suuntaan ja toiseen ja nyt voin sanoa että olen onnellinen. En käytä enään lääkkeitä ja tämä elämänmuutos on oikeasti piristänyt, pääsen ylös aamulla suht helposti (helpottaa kokoajan enemmän) ja jaksan touhuta enemmän ja tiedän että mitä enemmän pidän tästä kaikesta kiinni sitä mukavammaksi elämä vielä muuttuu ja tästä masennuksesta tehdään muisto.

Te jotka tätä blogia seuraa niin luvassa on tulossa blogikirjotuksia monesta asiasta, omaa elämää miettien just tää masennus ja sitte entinen elämä ja sen tuoma paska, rakkaat lapset ja tietenkin veetin sairaudet ja se kuinka paljon se muutti mun elämää kun oon ainut joka käy aina sairaalakäynneillä ja tämä toinen osapuoli vain silloin kun itselle sopii, siitä kun pomo ei oikein ymmärtänyt sitä että mun oli pakko ottaa monia monia palkattomia että pääsen oman pojan kanssa epilepsia kontrolliin, verikokeisiin, EEG tutkimuksiin, fysioterapiaan,toimintaterapiaan, puheterapiaan,psykologille, lääkärille, sairaanhoitajille, osastojaksoille ynnä muihin koska vain minä pystyin siihen.. tässä blogissa tulee siis kaikki!

nyt iltavenytykset ja nukkumaan.